Linux Windowsin korvaajana

Sisällys

4.10.04
4.3.03
15.10.02
21.05.02
17.05.02
14.05.02
10.05.02
6.05.02
2.05.02
2.05.02
23.04.02
16.04.02
17.03.02
17.03.02
26.02.02
25.01.02
25.01.02
19.01.02
18.01.02
16.01.02

Tiedätkö aiheeseen liittyvän sivun netissä? Lähetä sähköpostia (mainitse, haluatko alla olevalle kunniapaikalle ;) ).

Vinkkien lähettäjiä:
Juhapekka Tolvanen

Linuxin yleisimmät käyttökohteet

18.1.2002
Linuxin edullisuudesta verrattuna Unixiin on nyt tehty tutkimuskin, josta vnunet.com kirjoittaa seuraavaa artikkelissa Linux TCO '80 per cent lower than Unix':
"The results of a three-month study on the TCO of Linux versus Unix, released today by analyst IDC, reveals a 45 to 80 per cent lower amount for Linux on Intel against Unix on Risc."
Koko tutkimuksen voi hakea Red Hatilta, vaatii rekisteröitymisen.

Unixin korvaaminen on käytännössä tarkoittanut useimmiten palvelinta, mutta myös työpöytäkäyttöä, jos aikaisempi ratkaisu on ollut X-pääte. Suomessa tunnetuin X-päätteitä käyttävä suuri yksikkö on tulli ja ulkomailla esim. Largon kaupunki Floridassa (Government Computer News kirjoitti asiasta äskettäin). Toki myös useissa vaativissa erikoistehtävissä on käytetty Unixeja, mutta ns. tavallinen käyttäjä on kohdannut niitä harvoin.

Ns. tuotantokäytön ulkopuolella on lisäksi suuri joukko asiantuntijoita, harrastajia ja opiskelijoita, jotka käyttävät Linuxia. Yleisinä syinä käyttää Linuxia on korkea tieto-taito-taso ja sen mukana korkea vaatimustaso järjestelmän mukauttamiselle ja suoritustasolle sekä työ tai opiskelu aloilla, joilla Linux on vahvassa tai hallitsevassa markkina-asemassa. Luonnollinen alusta kehittää esim. WWW-järjestelmää on Linux, koska suurin osa WWW-palvelimista toimii Linuxin varassa.

Oma lukunsa on sulautetut järjestelmät. Linuxia löytyy jo rannekelloista ja muista vempaimista, joista ei odota löytävänsä käyttöjärjestelmää.

Edellä on puhuttu korvaamisesta. Linuxia on asennettu paljon uusiin tehtäviin, kuten WWW- ja tiedostopalvelimeksi silloin, kun tekijöillä ja tai vastuuhenkilöillä on ollut tietoa Linuxista. Näissä tapauksissa ongelmana on harvoin ollut vanhojen järjestelmien ja asetusten siirtäminen.

Linux on siis vahvoilla palvelimissa, mutta työpöydällä suunnilleen samalla osuudella kuin Mac OS. Työpöytäkäyttö on kuitenkin hyvin tärkeä alue ja Linux on siihen valmis.

Linuxin käyttöön työpöydällä on äskettäin perustettu oma portaali.

Miksi Windows olisi korvattava

Turun kaupunki oli ensimmäinen, joka ryhtyi tutkimaan Linuxiin siirtymistä. Tästä on uutisoitu useissa medioissa. Viimeeksi Turun Sanomat kirjoitti asiasta 16. 10.

Turun kaupungin selvitys valmistui 19. 12. 2001.
Lainaus päätelmistä ja suosituksista:
"Suositus lyhyellä aikavälillä on toimistojärjestelmän kohdalla siirtyminen OpenOffice.org:iin vuoden 2003 loppuun mennessä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on siirtyä Linux-käyttöjärjestelmään."

Selvitys ei ole kovin seikkaperäinen, mutta OpenOfficen MS-Office-yhteensopivuudesta on melko laaja selvitys. Sen takia se kannattaa hakea, jos harkitsee MS-Officesta siirtymistä.

Valtion tietohallintokin tutkii vaihtoehtoja välttyäkseen yli kymmenen miljoonan markan lisenssimaksuilta. ITviikko kertoo asiasta lisää.

17.03.02
Linuxista syntyvät säästöt olisivatkin suuremmat HS:n mukaan:
"Valtionhallinto harkitsee Windowsin vaihtamista Linuxiin

Säästöt olisivat vähintään 26 miljoonaa euroa vuodessa Valtio harkitsee vakavissaan siirtymistä Linux-käyttöjärjestelmään. Tällä hetkellä 88 prosenttia valtionhallinnon koneista toimii Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmällä.

Linuxista koituvat säästöt saattaisivat nousta jopa 26 miljoonaan euroon vuodessa. Näin, mikäli Windowsin konekohtaisiksi kustannuksiksi arvioidaan 200 euroa vuodessa. Projektipäällikkö Olli-Pekka Rissasen mukaan tietokoneita on valtionhallinnossa käytössä noin 147 000 kappaletta."

Koko artikkeli on täällä.

Saksassa valtiopäivien siirtymistä Linuxiin on kampanjoinut Bundestux. Väliaikatietona saatiin heise.de:n referoima Inforan tutkimus, joka suosittaa Linuxia vain posti-, ryhmätyö-, tiedosto- ja tulostuspalvelimeksi.

Pitkälti tämän tutkimuksen suositusten mukaan 28.2.02 asiasta vastaava komissio päätti suosittaa Bundestagin 150 palvelimeen Linuxia ja 5000 työasemaan aluksi Windows XP:tä. heise.de kertoo englanniksi asiasta lisää.

Myös britit ovat huolestuneita. Yksityiset yritykset laskevat kulujen nousevan 100% ja neljän vuoden jaksolla 880 miljoona puntaa nykyisestä.

16.1.02
Britanniassa kiinnostus on säilynyt ja Windowsin korvaamista Linuxilla tutkitaan. Eräs aiheesta kertova artikkeli, Tests indicate Linux could be a desktop solution" toteaa:
"Others said they wanted to switch operating systems because they were dissatisfied with Microsoft. One IT manager said high pricing, security fears and other problems with Windows made a gradual switch to open source likely, as his firm stopped upgrading its Windows systems. Bleasdale said advances would give Linux the performance of existing Windows tools, and would free firms from Microsoft's upgrade cycle."

2.5.02
Vaikka MicroSoft on viivyttänyt uuden lisensointimallinsa käyttöönottoa, sen suosio on vain laskenut ja yhä useammat tutkivat aktiivisesti vaihtoehtoja. Yli kolmannes ei ole edes tutkinut, riittävätkö budjetoidut varat uuteen MicroSoftin malliin siirtymiseen.
"Negative reaction to the upcoming Microsoft Licensing 6.0 Program is increasing and not lessening, as the August 1, 2002 launch date looms closer. A significant portion - over one-third - 36 percent -- of corporate enterprises report they don't have the necessary funds to upgrade to the Microsoft Licensing 6.0 Program, while another 38 percent say they are actively seeking alternatives to Microsoft products."
ITIC/Sunbelt Softwaren Microsoft Licensing 6.0 Survey kertoo lisää MicroSoftin kannalta ikäviä lukuja.

25.1.02
Kuntapuolen lisäksi kauppa on ollut Suomessa kiinnostunut Linuxista. Vielä ei ole kuulunut uutisia siirtymisestä, vain tilanteen tutkimisesta. USA:ssa miljardin dollarin liikevaihdolla toimiva Boscov's Department Stores on jo siirtynyt Linuxiin. Osa pienentyvistä ylläpitokustannuksista johtuu keskittämisestä IBM:n zSeries 900 mainframe-koneeseen, joka korvaa 40 palvelinkonetta. IBM:n mukaan zSeries 900:n keskimääräinen vikaantumisväli on 90 vuotta! Aiemmin mm. Telia net ja Sonera ovat korvanneet "serverifarmeja" mainframe-koneilla, joissa pyöritetään useita kopioita Linuxista. zSeries 900:n oma "käyttöjärjestelmä" mahdollistaa koneen osioimisen useaan virtuaalikoneeseen, joissa kussakin pyörii Linux. Virtualisoinnin väitetään aiheuttavan vain noin 5% lisäkuorman.

Suomen mittakaavassa tarvitaan harvoin mainframe-luokan tehoa, mutta on mukava tietää, että palvelimien määrän noustessa kymmeniin ne voi korvata keskittämällä. Jos palvelimissa käytetään Linuxia, on siirto helppoa.

Boscov's Department Storesin Linuxiin siirtymisestä ovat kirjoittaneet ZDNet ja aiemmin Infoworld.

Toinen hyvä syy on hallinta. Linuxin lähdekoodi on kaikkien saatavilla ja siihen voi tehdä haluamiaan muutoksia. Yritysten näkökulmasta asiaa esittelee mm. InfoWorldin artikkeli.

Hallitusten kannalta hallintaa tärkeämpi voi olla kansallinen turvallisuus. Tästä kirjoittaa Government Technology artikkelissa World Governments Choosing Linux for National Security mm. seuraavaa:
"Dec 03, 2001 -- NEW YORK -- For reasons of national security and national pride, government officials in countries like China, France and Germany are increasingly adopting the free, open-source computer operating system known as Linux. "

Koreassa on jo siirrytty puheista toimintaan. Siellä hallitus on sopinut Hancomin kanssa ostavansa 120 000 kpl HancomLinux Deluxe 2.0 ja (joka on Red Hat Linux + virityksiä + korean kielen tuki + KDE lokalisoituna) HancomOffice 2.0 -paketteja. Hancomin lehdistötiedote on täällä.

Teknisiä syitäkin olisi helppo kerätä ja keksiä, mutta sille tielle lähdettäessä upotaan pian yksityiskohtien suohon.

21.5.02
En kuitenkaan malta olla mainitsematta herkullista Microsoftin johtajan Allchinin lausuntoa Microsoftia vastaan käytävässä antitrustioikeudenkäynnissä:
"A senior Microsoft Corp. executive told a federal court last week that sharing information with competitors could damage national security and even threaten the U.S. war effort in Afghanistan. He later acknowledged that some Microsoft code was so flawed it could not be safely disclosed."
Niin huonoa koodia, että sen julkistaminen vaarantaisi kansallista turvallisuutta, huh.
"Computers, including many running Windows operating systems, are used throughout the United States Department of Defense and by the armed forces of the United States in Afghanistan and elsewhere."
Koko juttu löytyy eWeekistä
Ei ihme, että USA:ssa NSA (National Security Agency) kehittää Linuxista erikoisturvallista versiota, SELinuxia. Se on ilmeisesti vapaan maailman viimeinen toivo ;)

Muita artikkeleja Linuxista Windowsin korvaajana

Silti, artikkeli antaa uskottavasti hyvin pelottavan kuvan tulevaisuudesta ja tarjoaa lähes ainoana pelastuksena siirtymisen Windowsista Linuxiin. Artikkelin alkuosa käsittelee IT-alan yleisiä näkymiä, joten kannattaa ehkä hypätä suoraan lukuun Microsoft's "Road Ahead"

Vaikka edellä varoittelin Andrew Grygusin artikkelista, allekirjoitan suurimman osan sen sisällöstä. Itse en ole joutunut sietämään juurikaan Windosia. Viimeinen versio, jota varsinaisesti käytin, oli 3.1 ja sitäkin enemmän OS/2:n varassa kuin dosin. Sen takia minulla on hyvin vähän hampaankolossa Microsoftia vastaan. Firman tuotteet ovat vain joko leluja tai naurettavan hintaisia enkä halua "tartuntaa" yhdenkään ohjelman muodossa, joka on Microsoftin tekemä tai vaatii Microsoftin tuotteita toimiakseen. Muistan varsin hyvin, miten Windows 3.0 ei asentunut, jos kone oli käynnistetty kiintolevyltä DR-DOS:lla, mutta asentui, kun käynnisti levykkeeltä MS-DOS:n, ja toimi erään ystävän koneessa tavanomaisin ongelmin muutaman vuoden. Asennusohjelma ilmoitti DR-DOS:ssa ajettuna, että "käyttöjärjestelmä" on epäyhteensopiva. Pirulle ei saa antaa pikkusormea. Andrew Grygus arvioi, että Microsoft joutui maksamaan Novellin kautta Calderalle siirtyneen DR-DOS:n syrjäyttämisestä markkinoilta 350 - 500 miljoonaa dollaria.

Minulle kaupallisuus tai lakien rikkominen ei kuitenkaan ollut syynä siirtymiseen Windowsista. OS/2 oli teknisesti ylivoimainen ja myöhemmin Linux ohitti sen. Linuxin avulla hallitsen laitteitani ja rajoituksena on vain tekninen tieto. Windows olisi sietämättömän rajoittava.

CIO Magazinessa on 12 kohdan ohjelma Linuxiin siirtymisestä nimellä HOWTO Run a Microsoft-Free Shop. Ei yksityiskohtia vaan suuret linjat ja muutokset suhtautumistavassa.

CRN (Computer Reseller News) kirjoittaa aiheesta Constructing A Windows-Less Office mm. seuraavaa: "After constructing a practical solution, the Test Center reached the following conclusion: Linux and associated Linux applications can accomplish many of the same tasks as the Wintel standard at a much lower initial cost,in this case, for 93 percent less than the software cost of a similar Windows-based network,and without many of the licensing hassles presented by traditional software platforms."

IBM:n 50-sivuinen Transitioning from Windows to Linux yrittää vastata kysymyksiin, joita Windowsista Linuxiin siirtyvät miettivät.

Linux as a Replacement for Windows 2000
on katsaus, joka käsittelee todellista tapausta, jossa Windows 2000 korvattiin Red Hat Linux 7.1:llä.

Katkelma alusta:
The Bottom Line
This review focused on Linux Red Hat 7.1 from a business user's view and attempted to answer my client's question "Can Linux be used as a replacement for Windows 2000". After an intensive hands-on Linux project lasting several months, I was able to provide my client with a pertinent answer to this question.

Desktop Linux serves up big savings. "This is a good time to consider (or perhaps reconsider) Linux on the desktop. General-purpose desktop software has become so commodified that there is no reason not to consider a more economical solution when the functionality is the same."

25.1.02
Entä sitten käytännössä? Keskisuuressa yrityksessä, TrustCommercessa siirtyminen tapahtui vähitellen, uusille palkatuille annettiin Linux ja eräs kommentti oli "Great," he said. "I'm not sure what this is, but it sure is easy to use." Adam Wigginsin artikkelissa, Open Source on the Business Desktop on koko tarina. Loppuosassa on tiivis esittely parhaista ja käyttökelpoisimmista graafisista Linux-ohjelmista.

Virtual case study: Saving a small software developer with Linux kertoo, mitä etuja Linux tarjoaa sovelluskehittäjän kannalta.

26.2.02
LinuxWorldsta löytyy artikkelisarja "Cheap and Easy Linux Network for Peanuts" ja siinä on ilmestynyt jo 13 osaa. Osa 13, Cheap & easy business accounting with Linux käsittelee harvinaista aihetta, ilmaisia kirjanpito-ohjelmia Linuxille. Artikkelin esittelemä Nola ei kuitenkaan kehu i18n-tuellaan, kuten toinen kirjapito-ohjelma SQL-Ledger Accounting, joka on lokalisoitu jo muille pohjoismaisille kielille ja eestiksi, mutta ei valitettavasti vielä suomeksi. (i18n-tuki tarkoittaa, että ohjelma tukee lokalisointia ja silloin kääntäjän ei tarvitse osata ohjelmointia, hän vain lisää esim. suomennetut tekstit englanninkielisten perään ja sitten käännöstiedosto käsitellään esim. make-komennolla ja uusi lokalisointi on syntynyt. Linuxin ja vapaan lähdekoodin ohjelmien lokalisointi, esim. suomentaminen on vain siitä kiinni, että joku vaivautuu tekemään käännöksen. Tämän vapauden ansiosta esim. KDE on lokalisoitu bretoniksi, mutta Windows ei ole.)

Em. artikkelisarja on laadittu harrastusmielisille ja opettavaiseen tyyliin. Asennetaan useita eri levitysversioita ja eri tavoin sekä käännetään ohjelmia vaikka se ei olisi välttämätöntä. Toisaalta tämä asenne kuvaa Linuxia hyvin. Kaikki on mahdollista toteuttaa, mutta se voi vaatia hieman työtä. Suuri osa työstä on jo tehty, Linuxissa on perustyökalut, niitä yhdistelemällä saadaan monimutkaisia ja erikoisia kokonaisuuksia, mutta "liima" perustyökalujen yhdistelemiseen vaatii usein työtä. Kirjanpidosta sarjassa on ilmestynyt vasta yksi osa, kun edellinen hieman vastaava projekti vaati neljä osaa.

Keskustelupaikka aiheesta "Vetoomus päättäjille vapaampien ja edullisempien ohjelmistoratkaisujen puolesta julkisen sektorin tietojärjestelmiin" on syntynyt sfnet.atk.linux-uutisryhmässä käydyn keskustelun takia. Hankkeen lopullisena tarkoituksena olisi lähettää poliittisille päättäjille vetoomus (tai "kansalais-adressia") valtion ja kuntien ohjelmistopolitiikasta.

Emulointi

10.5.2002
OSnewsissä on VMwarea, VirtualPC:tä ja bochsia vertaileva artikkeli

19.1.2002
Erään Win4Linin käyttäjän kokemuksia.

Windowsia voi ajaa myös ilmaisessa emulaattorissa:
"Bochs is a highly portable open source IA-32 (x86) PC emulator written in C++, that runs on most popular platforms. It includes emulation of the Intel x86 CPU, common I/O devices, and a custom BIOS. Currently, bochs can be compiled to emulate a 386, 486 or Pentium CPU. Bochs is capable of running most Operating Systems inside the emulation including Linux, Windows® 95, DOS, and recently Windows® NT 4."
Bochsin kotipaikka on http://bochs.sourceforge.net/.

Lisäksi jos verkossa on Windows-kone, sitä voi etäkäyttää mm. IT Linuxissa mukana tulevalla VNC:llä. Lisää VNC:hen liittyviä projekteja ja sivuja löytyy esimerkiksi freshmeatin kautta. Niistä kannattaa erikseen mainita TridiaVNC.

Korvaavat ohjelmat

The table of equivalents / replacements / analogs of Windows software in Linux sisältää kattavan listan Windows-ohjelmia vastaavista Linux-ohjelmista. Sitä voi käyttää myös toiseen suuntaan. Esimerkiksi wget löytyy listan linkin kautta Win32-ohjelmana sivulta http://unxutils.sourceforge.net/. Samasta paketista löytyy md5sum, joten esimerkiksi Linuxin asennusromppujen imurointiin ei sitten muuta tarvitakaan.

Kuten sanottu, usea Linuxin käyttäjä on ohjelmointitaitoinen. Lisäksi Linuxin käyttäjät ovat keskimäärin hyvin kokeneita ja vaativat ohjelmiltaan enemmän kuin muiden järjestelmien käyttäjät. Tehokkaat ohjelmat eivät kuitenkaan aina ole helppoja käyttää. Esimerkiksi taitto-ohjelma TeX on hyvin tehokas isojen kirjojen ja muiden julkaisujen teossa, mutta helppokäyttöiseksi sitä ei voi sanoa (TeX on lähinnä yleisnimi, käytän itse asiassa tetex-pakettia LaTeX2e-levityksestä ja taitto-ohjelma on parhaiten kuvaava nimitys TeXin käyttötarkoituksesta, ei sen ohjelmatyypistä). Itse olen tehnyt kaikki kirjani TeXillä jo muutaman vuoden ajan.

Alla on esitelty joidenkin tärkeiden ohjelmatyyppien tarjontaa Linuxille.

Toimisto-ohjelmistot

StarOffice on suositeltavin toimisto-ohjelma Windowsista siirtyvälle. Se muistuttaa hieman MS-Officea, se lukee MS-Officen tiedostoja hyvin ja siitä on Linux-, Windows- ja Solaris-versioiden lisäksi myös vanhempi 5.1-versio OS/2:lle. StarOffice on ilmainen ja sen voi hakea Sunin palvelimelta. Jos Internetin käyttö on kallista tai hidasta, voi esimerkiksi ostaa Linux Specialin (89 mk, StarOffice 5.2, Linux-, Windows- ja Solaris-versiot, suomenkielen oikoluku) tai Linux-käyttäjän (69 mk, StarOffice 5.1, Linux-, Windows-, OS/2- ja Solaris-versiot).

Lisää tietoa löytyy esim. Sunin sivulta. Epävirallisten tietojen mukaan versio 6.0 on tulossa vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä.

StarOffice 6.0

Betaa on jo ehditty arvostelemaan: "We gave the software a quick first look and conclude that this release, while not without problems, is the biggest threat to Microsoft's office-suite domination yet."

Myös LinuxWorldissä ja LinuxOrbitissa on betan arvostelu.

Eräs tärkeimmistä Star/OpenOfficen ominaisuuksista on tiedostoyhteensopivuus. Varsinkin MS-Officen tiedostojen tuonti ja miten hyvin se onnistuu, on tärkeää. Toisaalta kun MS-Officen eri versioiden välilläkin on tiedostoyhteensopivuusongelmia, on täydellistä yhteensopivuutta vaikea vaatia. Consulting Timesin testissä StarOffice 6.0:n beta todettiin hyvin yhteensopivaksi ja lueteltiin melko laajasti siirtyvät sekä ongelmalliset tiedostojen ominaisuudet.

OpenOffice

ITviikko kirjoitti julkistuksen jälkeen, että betaversioita ladattiin yli 4,5 miljoonaa kertaa, mutta referoi samana päivänä Gartnerin arviota, jonka mukaan StarOfficella olisi muka vain 39 000 käyttäjää (IT Linuxin mukana StarOffice 5.2:sta on levinnyt muutama tuhat ja se oli pitkään ainoa versio Star/OpenOfficesta, jossa oli suomen tavutus ja oikoluku eli sitä käyttää pelkästään Suomessa vähintään useita tuhansia ihmisiä. Gartnerin arvio perustuneekin Sunin myymän käsikirjalla varustetun version myyntilukuihin, ei todelliseen käyttäjien määrään), mutta silti sen osuus markkinoista voisi nousta 10 prosenttiin vuoteen 2004 mennessä.

6.5.2002
Eräs ensimmäisistä OpenOffice 1.0.0:n arvosteluista ilmestyi Washington Postissa. Keskeisin sanoma oli:
"After using the Windows version of OpenOffice for the past week and a half, I can attest that it either matches or beats Microsoft Office in features and ease of use, at the cost of slower performance on older computers and the occasional slight garbling of complicated Microsoft Office documents. It's hardly perfect, but somebody in Redmond ought to be worried about this program."

6.5.2002
Openofficelle on saatavana Soikko - suomen oikoluku ja tavutus

17.5.2002
ZDnetissä on "keräilysivu", jossa on linkkejä useisiin StarOffice 6.0:aa ja OpenOffice 1.0.0:aa käsitteleviin artikkeleihin.

OpenOfficessa ei ole kolmansien osapuolien tekemiä osia StarOfficesta. Tärkein niistä oli oikoluku, mutta Soikon myötä tämäkin vaiva on poistunut.

Asmo Koskinen on tehnyt vertailun Open- ja StarOfficelle saatavista oikoluku- ja tavutusmoduuleista. Parhaimmaksi paljastui Soikko, tiukasti perässä olivat Kongo Groupin kaupallinen versio OpenOfficesta Lingsoftin tavutuksella ja oikoluvulla sekä Sunin kaupallinen StarOffice, jossa on 5.2:sta tuttu Lernhout & Hauspien oikoluku ja tavutus. SOT Office rankattiin käyttökelvottomaksi.

Soikon asennus on hieman hankalaa aloittelijalle, mutta esimerkiksi suomenkielisen Spectra Linux 1.2:n hankkineelle OpenOffice (1.0.1 tai 1.0 suomennetuilla valikoilla) asentuu Soikon kera todella helposti (katkelma Spectra Linux 1.2:n asennusoppaasta).

OpenOfficelle on myös pystytetty suomenkielinen tukisivusto. Sieltä löytyy mm. valmiita mallipohjia, linkkejä, uutisia ja keskustelualue Star- ja OpenOfficen käyttäjille.

KOffice

Työpöytäympäristöt taas ovat monipuolisempia ja tyypillinen erottava piirre on, että koko näyttöpinta-ala on aktiivinen eli työpöytä eikä pelkkä taustakuva, kuten pelkässä ikkunamanagerissa. Työpöytäympäristöjä on tarjolla neljä, mutta niistä vain KDE ja Gnome ovat varteenotettavia.

Työpöytäympäristöt on tässä yhteydessä syytä mainita sen takia, että niihin kuuluu vakiona useita käyttökelpoisia pieniä ohjelmia. Esimerkiksi KDE:ssä on KOrganizer, joka on hälytysmonitori ja kalenteriohjelma (Lontoon murteella PIM), johon voidaan siirtää tiedot Microsoftin Outlookista ja synkronoida tiedot Palm Pilotin kanssa. Ajanseurantaan liittyy myös KDE:n ehkä turhin ohjelma - KTeaTime, teen valmistaja, joka keittää virtuaalista teetä.

Gnome-ohjelmia voi käyttää KDE:ssä ja toisinpäin, mikäli molemmat ovat asennettu. Pienten apuohjelmien tarjonta on tämänkin takia hyvin runsasta, joten tässä yhteydessä niitä on turha luetella. Kummankin työpöytäympäristön WWW-sivuilta löytyy runsaasti lisää tietoa ohjelmatarjonnasta.

Artikkelissa Linux desktop KDE 2.2.1 rivals Windows ZDNet suitsuttaa uusinta KDE:n versiota.

Linux Windows-koneiden palvelimena

Samba

Esimerkiksi Microsoftin Small Business Server viidelle käyttäjälle maksaa 14 690 mk (PC-SuperStore) ja lisälisenssi viidelle käyttäjälle 2 690 mk, joten esimerkiksi 20 työaseman verkossa Windows-palvelimen käytön kokonaiskustannus on jo 22 760 mk. Linuxia käytettäessä työasemien määrä ei vaikuta kustannuksiin ja säästöä tulee enemmän käytön lisääntyessä.

Samba on lisäksi nopeampi kuin Windows. IT Week kirjoittaa mm. seuraavaa artikkelissa Samba runs rings around Win2000.

"Results published this week in IT Week's sister publication PC Magazine show that the latest Samba software now surpasses the performance of Windows 2000 by about 100 percent under benchmark tests."

Linuxin suorituskyvystä palvelimena verrattuna Windowsiin

Muitakin Linuxia ja Windosia vertailevia testejä on tehty. Melko tuore vertailu Linuxin kernelin moduulina toimivan Tuxin ja MS:n IIS:n suorituskyvystä antaa lähes samalla tavalla vääristyneen kuvan järjestelmien suorituskyvystä kuin em. Mindcraftin testi.

Edellä mainitut testit lähenevät tilastotiedettä ja vertaavat hyvin epätasapuolisesti Windowsia ja Linuxia. Toki käytännössäkin voi virittää kumman tahansa varaan kokoonpanon, joka ei olisi yhtä nopea toisella käyttöjärjestelmällä.

Kumpi sitten on yleisesti ottaen nopeampi? Tässä mennään jo MUTU-tasolle. Oma käsitykseni on, että tiedostojärjestelmät ovat keskeisessä roolissa. Windowsin FAT on lähinnä vitsi, mutta kun sitä on verrattu NTFS:n nopeuteen, on tuloksena saatu, että tietyissä olosuhteissa FAT on jopa nopeampi. Aikaisemmin Windowsin nopeutta tiedostopalvelimena verrattiin OS/2:een ja oma käsitykseni oli, että OS/2:n parempi tulos johtui HPFS386:n suuremmasta nopeudesta verrattuna NTFS:ään. Linux tukee useita tiedostojärjestelmiä, mutta oletuksena oleva ext2 on ihan hyvä ja uskoisin sen olevan HPFS:n veroisen. Nykyisin Linuxille on tarjolla jopa ext2:stä nopeampi tiedostojärjestelmiä, kuten ReiserFS. Yhteensä tämä tarkoittaisi, että Windows on aina alakynnessä hitaan tiedostojärjestelmänsä takia.

Siirtyminen Windowsista Linuxiin

Onneksi tähän ongelmaan on ohjelmallisia ratkaisuja. Eräs kaupallinen tuote on DAS Technologyn LSP, josta kertova artikkeli löytyy täältä. LSP siirtää käyttäjät ja ryhmät, IIS:n WWW-sivut Apacheen, DNS- ja DHCP-asetukset Linuxiin Windows NT 4.0-palvelimesta.

Linux palvelimena

16.4.02
Apachen 2.0-version ilmestymisen myötä Apache toimii selvästi paremmin Windows-alustalla. Linuxissa selkeää etua suorituskyvyssä ei ole, mutta skaalautuminen on parantunut. Vastapainona on useat muutokset, joista voi koitua päivityksessä vaivaa ja ongelmia. eWeek kertoo asiasta lisää artikkelissa Apache 2.0 Beats IIS at Its Own Game.

17.3.02
Jos WWW-palvelimen alustana on aiemmin käytetty Windowsia ja IIS:ää, voi asp-sivuista koitua harmia. Muunnokseen on kuitenkin useita vaihtoehtoja:

Pelkkä Windowsin käyttö WWW-palvelimen alustana ei tarkoita ongelmia Linuxiin siirryttäessä. Esimerkiksi IBM:n (Lotuksen) Domino (aiemmin Notes) on saatavana myös Linux-versiona.

Squid -- WWW-välimuisti

Jatkuu ja täydentyy pikku hiljaa...